Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri. Perinteisiä parannustapoja ja yrttihoidon saloja Suomen historiasta
Par :Formats :
Disponible dans votre compte client Decitre ou Furet du Nord dès validation de votre commande. Le format ePub est :
- Compatible avec une lecture sur My Vivlio (smartphone, tablette, ordinateur)
- Compatible avec une lecture sur liseuses Vivlio
- Pour les liseuses autres que Vivlio, vous devez utiliser le logiciel Adobe Digital Edition. Non compatible avec la lecture sur les liseuses Kindle, Remarkable et Sony

Notre partenaire de plateforme de lecture numérique où vous retrouverez l'ensemble de vos ebooks gratuitement
Pour en savoir plus sur nos ebooks, consultez notre aide en ligne ici
- Nombre de pages118
- FormatePub
- ISBN406-4-06-634414-6
- EAN4064066344146
- Date de parution29/07/2021
- Protection num.Digital Watermarking
- Taille656 Ko
- Infos supplémentairesepub
- ÉditeurGOOD PRESS
Résumé
Elias Lönnrotin teos "Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri" esittelee kattavasti niin lääketieteellisiä käytäntöjä kuin kansanperinteeseen perustuvia hoitomuotoja 1800-luvun Suomessa. Kirja yhdistää tieteellisen tutkimuksen ja kansanlääkinnän perinteet, tarjoten lukijalle sekä käytännön ohjeita että syvällisiä oivalluksia aikakauden terveydentilasta ja lääketieteellisestä tiedosta. Lönnrotin kirjallinen tyyli on informatiivinen ja helposti lähestyttävä, mikä tekee siitä käytännönläheisen opaskirjan eri yhteiskuntaluokille; se on suunnattu erityisesti maalaistalon väelle.
Teos sijoittuu aikaan, jolloin suomalainen identiteetti ja kansanperinteet alkoivat saada arvoa, ja se heijastelee kansallisen heräämisen aikakauden kirjallisia virtauksia. Elias Lönnrot (1802-1884) oli suomalainen runoilija, folkloristi ja lääkäri, joka vaikutti merkittävästi suomen kielen ja kulttuurin kehitykseen. Hänet tunnetaan parhaiten Kalevalan kokoajana, mutta hänen asiantuntemuksensa lääketieteessä ja kielenkäytössä ilmenee myös "Suomalaisen talonpojan koti-lääkärissä".
Lönnrot pyrki yhdistämään kansanlääkinnän tiede- ja hoitokäytännöt, ja hänen omakohtainen kokemuksensa terveydenhuollosta maaseudulla antoi hänelle syvällistä ymmärrystä lääkinnällisistä tarpeista. Suosittelen tätä teosta kaikille, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista, perinteisestä lääketieteestä tai historiallisuudesta laajemmin. Kirja tarjoaa ainutlaatuista näkökulmaa aikansa terveyskäytäntöihin ja inside-tietoa suomalaisista lääkinnällisistä perinteistä, joka on yhä relevanttia nykypäivän hyvinvointikeskusteluissa.
Teos sijoittuu aikaan, jolloin suomalainen identiteetti ja kansanperinteet alkoivat saada arvoa, ja se heijastelee kansallisen heräämisen aikakauden kirjallisia virtauksia. Elias Lönnrot (1802-1884) oli suomalainen runoilija, folkloristi ja lääkäri, joka vaikutti merkittävästi suomen kielen ja kulttuurin kehitykseen. Hänet tunnetaan parhaiten Kalevalan kokoajana, mutta hänen asiantuntemuksensa lääketieteessä ja kielenkäytössä ilmenee myös "Suomalaisen talonpojan koti-lääkärissä".
Lönnrot pyrki yhdistämään kansanlääkinnän tiede- ja hoitokäytännöt, ja hänen omakohtainen kokemuksensa terveydenhuollosta maaseudulla antoi hänelle syvällistä ymmärrystä lääkinnällisistä tarpeista. Suosittelen tätä teosta kaikille, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista, perinteisestä lääketieteestä tai historiallisuudesta laajemmin. Kirja tarjoaa ainutlaatuista näkökulmaa aikansa terveyskäytäntöihin ja inside-tietoa suomalaisista lääkinnällisistä perinteistä, joka on yhä relevanttia nykypäivän hyvinvointikeskusteluissa.
Elias Lönnrotin teos "Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri" esittelee kattavasti niin lääketieteellisiä käytäntöjä kuin kansanperinteeseen perustuvia hoitomuotoja 1800-luvun Suomessa. Kirja yhdistää tieteellisen tutkimuksen ja kansanlääkinnän perinteet, tarjoten lukijalle sekä käytännön ohjeita että syvällisiä oivalluksia aikakauden terveydentilasta ja lääketieteellisestä tiedosta. Lönnrotin kirjallinen tyyli on informatiivinen ja helposti lähestyttävä, mikä tekee siitä käytännönläheisen opaskirjan eri yhteiskuntaluokille; se on suunnattu erityisesti maalaistalon väelle.
Teos sijoittuu aikaan, jolloin suomalainen identiteetti ja kansanperinteet alkoivat saada arvoa, ja se heijastelee kansallisen heräämisen aikakauden kirjallisia virtauksia. Elias Lönnrot (1802-1884) oli suomalainen runoilija, folkloristi ja lääkäri, joka vaikutti merkittävästi suomen kielen ja kulttuurin kehitykseen. Hänet tunnetaan parhaiten Kalevalan kokoajana, mutta hänen asiantuntemuksensa lääketieteessä ja kielenkäytössä ilmenee myös "Suomalaisen talonpojan koti-lääkärissä".
Lönnrot pyrki yhdistämään kansanlääkinnän tiede- ja hoitokäytännöt, ja hänen omakohtainen kokemuksensa terveydenhuollosta maaseudulla antoi hänelle syvällistä ymmärrystä lääkinnällisistä tarpeista. Suosittelen tätä teosta kaikille, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista, perinteisestä lääketieteestä tai historiallisuudesta laajemmin. Kirja tarjoaa ainutlaatuista näkökulmaa aikansa terveyskäytäntöihin ja inside-tietoa suomalaisista lääkinnällisistä perinteistä, joka on yhä relevanttia nykypäivän hyvinvointikeskusteluissa.
Teos sijoittuu aikaan, jolloin suomalainen identiteetti ja kansanperinteet alkoivat saada arvoa, ja se heijastelee kansallisen heräämisen aikakauden kirjallisia virtauksia. Elias Lönnrot (1802-1884) oli suomalainen runoilija, folkloristi ja lääkäri, joka vaikutti merkittävästi suomen kielen ja kulttuurin kehitykseen. Hänet tunnetaan parhaiten Kalevalan kokoajana, mutta hänen asiantuntemuksensa lääketieteessä ja kielenkäytössä ilmenee myös "Suomalaisen talonpojan koti-lääkärissä".
Lönnrot pyrki yhdistämään kansanlääkinnän tiede- ja hoitokäytännöt, ja hänen omakohtainen kokemuksensa terveydenhuollosta maaseudulla antoi hänelle syvällistä ymmärrystä lääkinnällisistä tarpeista. Suosittelen tätä teosta kaikille, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista, perinteisestä lääketieteestä tai historiallisuudesta laajemmin. Kirja tarjoaa ainutlaatuista näkökulmaa aikansa terveyskäytäntöihin ja inside-tietoa suomalaisista lääkinnällisistä perinteistä, joka on yhä relevanttia nykypäivän hyvinvointikeskusteluissa.