Vuonna 1985 syntynyt Leivonmäkeläinen taiteilijaäiti ja traumatoipuja, joka maalausharrastuksen lisäksi harrastaa kirjoittamista, liikkumista ja elämän ihmettelyä.
Runous on rukous
Par :Formats :
Disponible dans votre compte client Decitre ou Furet du Nord dès validation de votre commande. Le format ePub est :
- Compatible avec une lecture sur My Vivlio (smartphone, tablette, ordinateur)
- Compatible avec une lecture sur liseuses Vivlio
- Pour les liseuses autres que Vivlio, vous devez utiliser le logiciel Adobe Digital Edition. Non compatible avec la lecture sur les liseuses Kindle, Remarkable et Sony
, qui est-ce ?Notre partenaire de plateforme de lecture numérique où vous retrouverez l'ensemble de vos ebooks gratuitement
Pour en savoir plus sur nos ebooks, consultez notre aide en ligne ici
- Nombre de pages36
- FormatePub
- ISBN978-952-80-4919-7
- EAN9789528049197
- Date de parution23/09/2021
- Protection num.Digital Watermarking
- Taille1001 Ko
- Infos supplémentairesepub
- ÉditeurBooks on Demand
Résumé
Perhonen rintakehässäni oli hautautunut syvälle.
Sen päälle oli romahtanut kokonainen muistojen kaupunki.
Aikani turhaan elonmerkkejä etsittyäni annoin periksi.
Se on kuollut. Sitä ei enää ole.
Samalla annoin pois kaikkeni; merkityksen, uskoni, syyni olla olemassa.
Katselin raunioita kykenemättä edes itkemään.
Viereeni tuli joku ja kertoi, että vaikka tilanne näyttää toivottomalta, se ei sitä ole.
On loogista, ettei ilmataskuun jäänyt perhonen voi räpytellä, sillä pienikin ilmavirta voisi surmata sen välittömästi, romahduttaa kantavat kohdat sen ympäriltä.
Sen turvasta tulisi silloin sen hauta, siksi se oli hiljaa ja aivan liikkumatta, kuitenkin uskoen että vielä etsisin sen. Raunioita olisi kaivettava hitaasti, lohkare kerrallaan pienen pienillä lapioilla, kuunnellen sortumavaaraa. Aikaa se ottaa, mutta se on kaiken sen arvoista. Minussa on perhonen, sinussakin on. Ei anneta periksi. Tämä runoteos on syntynyt osana omaa henkilökohtaista toipumistani.
Sen turvasta tulisi silloin sen hauta, siksi se oli hiljaa ja aivan liikkumatta, kuitenkin uskoen että vielä etsisin sen. Raunioita olisi kaivettava hitaasti, lohkare kerrallaan pienen pienillä lapioilla, kuunnellen sortumavaaraa. Aikaa se ottaa, mutta se on kaiken sen arvoista. Minussa on perhonen, sinussakin on. Ei anneta periksi. Tämä runoteos on syntynyt osana omaa henkilökohtaista toipumistani.




