La graphie créole - E-book - PDF

Note moyenne 
Jean Bernabé - .
Ni an patjé tan moun ka matjé lang kréyol la okontrè di sa anlo adan nou pé kwè. Déjà pou yonn, adan liv rakontaj listwè, kontel ta Pè Labat... Lire la suite
9,99 € E-book - PDF
Vous pouvez lire cet ebook sur les supports de lecture suivants :
Téléchargement immédiat
Dès validation de votre commande
Offrir maintenant
Ou planifier dans votre panier

Résumé

Ni an patjé tan moun ka matjé lang kréyol la okontrè di sa anlo adan nou pé kwè. Déjà pou yonn, adan liv rakontaj listwè, kontel ta Pè Labat oben Pè Pelleprat, kivédi nan 17è siek, nou za ka jwenn yonn-dé ti mòso fraz ki an kréyol. Titak pli ta, nan 19è siek, lè lavant sik kann pèmet sé Bétjé-a vini gwotjap, dé sèten adan yo, ki Sen-Domenng, ki Matinik, ki Gwadloup, koumansé matjé dé teks litérè adan sa yo té ka kriyé « wanni-wanna sé Neg-la ».
Primié teks nou konnet sé an chanté-powem misié Duvivier de la Mahautière, éti tit-li sé « Lisette quitté la plaine », ki paret pa koté 1754 oben 1757. Apré'y, dé moun kon François Marbot (Matinik), Paul Baudot (Gwadloup), Alfred Parépou (Guiyàn) oben Georges Sylvain (Ayiti) mété déwò liv fab, poem, téyat ek jik woman. Sé matjè 19è siek-la té ka sèvi an lékriti ki étimolojik, kivédi an lékriti ki fondasé asou lòtograf lanng fwansé.
Sa té tibwen nowmal pis, nan lépok-tala, pèsonn pa té ka konsidéré kréyol kon an vré lang ek yo pa té ka wè nésésité machoké an lòtograf espésial ba'y. Men lakay an matjè kon Parépou, nou za ka wè an primié vansé-douvan asou chimen wouchaché an lòtograf natif-natal ba kréyol : i ka matjé sé mo-a ka vini di fwansé a épi lòtograf fwansé ek sé lézot mo-a épi an grafi fonétik. Pa koté mitan 20è siek, sé moun l'ACRA-a (Académie Créole Antillaise), atè Gwadloup, katjilé tou anlè an lòtograf espésial men sé atè Ayiti, an 1945, ki dé pastè pwotestan méritjen, Mc Connell épi Laubach , ki té lé tradui Labib an kréyol, mété doubout an grafi toutafetman diféwan di ta fwansé-a.
Fondas sistenmyo a, sé té API (Alphabet Phonétique International). Pli ta ankò, dé langannis ayisien, Faublas épi Pressoir, mété sistenm-tala an manniè pli obidjoul. Mé sé anni okoumansman sé lanné 1970 ki an langannis matinitjé, Jean Bernabé, katjilé anlè sa yo ka kriyé an véritab « sentaks grafik » kivédi an sistenm éti sé pa enki sé grafem-la ou ka apiyé anlè yo, men anlè rilasion ant sé mo-a andidan fraz-la tou.
Ki manniè dékoupé fraz-la ? Kiles mo pou matjé bwaré ek kiles mo pou matjé débwaré ? Ki koté pou mété mak liennay (trait d'union) ? Jean Bernabé pwopozé sistenm-li a - éti moun koumansé kriyé « sistenm GEREC » - adan an bidim liv yo ka kriyé Fondal-Natal (1983). Sistem Gerec-la trapé anpil siksé ek moun vini ka sèvi'y pres toupatou oliwon latè-a. Pannan pwes trant lanné, sistem-tala woulé adan liv, jounal, piblisité, kisasayésa? ek, tanzantan, Jean Bernabé té ka fè yonn-dé ti mofwazay adan'y silon réyaksion piblik-la.
Epi mi anvwala, an siek ki nef ka koumansé ek i tan pou fè an bilan. I tan pou tiré lison di lo lanné lesperyans-tala ek mété doubout an sistenm toutafetman djok : sé sa zot ké jwenn adan liv-tala, Graphie créole.

Caractéristiques

  • Date de parution
    11/10/2001
  • Editeur
  • ISBN
    2-84450-625-9
  • EAN
    9782844506252
  • Format
    PDF
  • Nb. de pages
    150 pages
  • Caractéristiques du format PDF
    • Pages
      150
    • Taille
      614 Ko
    • Protection num.
      Contenu protégé

Avis libraires et clients

Avis audio

Écoutez ce qu'en disent nos libraires !

Du même auteur

Derniers produits consultés

9,99 €